Avatusta ikkunasta pyrähtää sisään yöperhonen. Se on niin kuin paniikkihäiriö. Se istuu välillä paikalleen liikauttamatta edes tuntosarviaan. Sydämessä hyppää, kun se taas yhtäkkiä lähtee lentoon. Hallitsematonta räpyttelyä ilmassa. Minua inhottaa, koppaan sen kiinni seuraavan pysähdyksen aikana ja vien takaisin ikkunalle. Muistan vieläkin, mille se pesuaine tuoksui, jolla sinun paitasi pestiin. Minulla on liian hyvä muisti tällaisille asioille, minua inhottaa!
Luulen, että joka toinen päivä olen kaunis ja joka toinen päivä en. Sen on kai oltava kuvitelmaa, mutta tällä tavalla minä olen jo pitkään ajatellut.
Luen monta sivua Maan kiertoliikkeestä Auringon ympäri, sillä siitä minun täytyisi muistaa kaikki. Ikkunan jätän vain pienesti raolleen, jottei perhonen huomaisi tulla uudestaan sisälle. Ulkoa ei kuulu mitään, siltä ainakin vaikuttaa. Oikeasti sieltä kuuluu jatkuvasti tasainen moottoritien hurina, oli mikä aika vuorokaudesta tahansa. Olen tottunut siihen. Siihenkin.
Luulen, että joka toinen päivä olen kaunis ja joka toinen päivä en. Sen on kai oltava kuvitelmaa, mutta tällä tavalla minä olen jo pitkään ajatellut.
Luen monta sivua Maan kiertoliikkeestä Auringon ympäri, sillä siitä minun täytyisi muistaa kaikki. Ikkunan jätän vain pienesti raolleen, jottei perhonen huomaisi tulla uudestaan sisälle. Ulkoa ei kuulu mitään, siltä ainakin vaikuttaa. Oikeasti sieltä kuuluu jatkuvasti tasainen moottoritien hurina, oli mikä aika vuorokaudesta tahansa. Olen tottunut siihen. Siihenkin.
Voi pieniii. Tuli suru olo tästä. Mulla on hankalaa nyt. Jouvun olla kahteentoista asti yksin kotona, kukaan ei tajua miten paljon oikiasti pelottaa. En saa unta ikinä..
VastaaPoistaääh! sun pitäs aina soittaa mulle jos on tollasta, koska voin oikeesti tulla jos tarviit. mutta jos sulla ei ollu saldoa nii sitte hankala tietenki :/
VastaaPoista