perjantai 2. huhtikuuta 2010

Aina pitäisi hieman yliarvostaa itseään

odotan ja pelkään
lämmintä tuulta käsivarsilla
ja värien ja pilvien yhdistelmää,
jota kutsun leijonakuningastaivaaksi
sen alla on niin helppo antautua,
kun kaikki on kauniimmassa valossa

pelkään
antautumista
jonkun toisen huolehdittavaksi
koska on vaaleanpunaista unelmaa ajatella,
että joku todella jaksaisi olla minun kanssani koko loppuelämän
tai edes enemmän kuin kolmea kuukautta
tai että minä jaksaisin ketään
mutta ainakin minulla on kaunis selkä
niin ovat nekin kertoneet, joiden olen antanut suudella

odotan
kaatosadetta
kuumaa ihoa
kylmää asfalttia
vaalenneita hiuksia
sitä kun tajuan, että on joku
joka ei turhaan luovuta irti minusta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti