maanantai 15. helmikuuta 2010

Olla katsomatta taakseen


keittiökaakelit kapean ikkunan jatkeena

sanottiin, että olen siellä vielä palana jääkaapin ovessa

mutta muistutan itseäni:
vieläkö kaatuisin sun käsivarsille?
en.

silti pisara suolaista nestettä on saippuakuplan kokoinen
saan vannoa, ettei se ole viimeinen

mitä siis jää:
käytetty puolikas sielusta,
jos sellaisia on edes olemassa
ja kahdeksasosa vuodesta,
joka taas on niin pieni osa elämää,
ettei sitä ole pakko muistaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti