lauantai 30. tammikuuta 2010

missäsääoot

PHOTO pathogens.deviantart.com



joku stephanie katsoo lehden kannesta niinsanotun kohtalokkaasti. heitän kokonaisen kakun roskiin. paistoin sitä tunnin ja vaivasin taikinan käsin. keskustassa on paljon ihmisiä lämpötilaan nähden ja jonkun ainakin 6-vuotias lapsi huutaa ku vauva. ajattelen että jos oisin tuon äiti, niin jättäisin sen siihen valittamaan ja juoksisin niin kovaa ettei se sais mua kiinni. tai laittaisin kuulokkeet korville ja jotakin paskaa heviä soimaan.

missä sää oot
mun päässä huudetaan taas yötä päivää iltaa aamua. siellä huutaa minä x miljoona. kukaan minä ei ymmärrä ketään minua. puhe on järjetöntä, sanat ei kerro mitään, ei voi luottaa edes säätietoihin. kunpa hukkuisitte laanaojaan kaikki. itse mielelläni hukkuisin välimereen ja saisin suolamyrkytyksen ja vajoaisin hiekan läpi ja olisin toisessa maailmassa, jossa minä ymmärrän minua ja joku muukin ymmärtää minua ja minun minua.

lankakin loppui kesken kun neuloin lapasta. pitää leikata peukalot mun käsistä koska niille ei voi tehdä paikkoja. missä sää oot

perjantai 29. tammikuuta 2010

Ontto

Niitä urbaaneja nykyihmisiä, jotka asuvat sisäpihallisissa kerrostaloyhteisöissä. Eivät käy saunassa. Ilmeisesti parinvaihto yleistä toimintaa. Joillakin heistä on kissoja, mutta ei monella. Heitä kävelee vastaan päivittäin. Ovat tanssijoita tai muotoilijoita tai opiskelevat kymmenen ylimääräistä vuotta saavuttaakseen ei-ainakaan-rahaa.




Minä asun kerrostalossa, jossa ei ole sisäpihaa, eikä muuten edes parvekkeita. Mutta kahdessa ylimmässä huoneistossa katto menee vinosti alaspäin ja ikkunoiden kulmat ovat epäsymmetriset. Paria kerrosta alemmas kuulee, kuinka asukkaiden päät kopsuvat puiseen kattoon, joka on melkein paperia. Onttoa. Jos tulisi kunnon myrsky, minulla ei enää olisi kotia.


Siitä on neljä päivää, kun ovella kolahti
jonkun muun kuin sanomalehden
tai veromuistutuksen vuoksi.


Hipsutin tavalliseen tapaani hakemaan luukusta tipahtaneen postin. Oven takana oli vielä joku. Varmistin sen seitsemäntoista tarkoin asennetun ovisilmäni avulla. Hänellä oli neonvärejä sekoitteleva villatakki. Ruutuvihkosta repäisty lappu oli puoliksi oven ulkopuolella ja kiskaisin sen nopeasti omalle puolelleni. Tasaisin kirjaimin:

Minulla on tapana valmistaa kanakeittoa


joka tiistai, niin myös tänään.


Ethän ole kasvissyöjä?


Jos olet, niin unohda tämä.


Jos et, niin tule kello 18.79.


Tuo oma lautanen. Lusikoita minulla on,


ne tosin ovat muovisia. Asunto: 5H20441.


Ainiin. Jos olet kasvissyöjä, tiedoksesi että


perjantaina syönen jälleen linssipataa.



En jaksa suunnitella oikeastaan mitään. Tiedän vain mitä en halua. On minulla yksi päämäärä; enää kaksi päivää seuraavaan kanakeittoon.


Eräällä oman seksuaalisuusvähemmistöryhmänsä perustaneella urbaani-ihmisellä oli aamulla kumpparit jalassa. Kuka olisi uskonut. N o k i a n k u m i s a a p p a a t . Hän toivotteli aivan tavalliseen äänensävyynsä hyvää työpäivää hiukset latteina kaatosateesta. Veti perässään lemmikkieläintään. Norjalaista metsäkissaa, jonka korvista valui kuravettä.

lauantai 23. tammikuuta 2010

Väri 001

enää ei ole eroa seinien ja lattian väreissä. kävelen huomenna päättäväisemmin kuin tänään, eikä mun silmät ole yhtä huurussa. kun tulen siihen kulmalle, niin kävelet vastaan. aivojen ei pidä käskeä koskettamaan. sehän on automaattista. sulla on ne mustavalkonahkaiset kengät, joissa on saman verran neppareita sivuissa kun mulla. niiden napsahdukset on kyllä erikuuloisia.
intuitio: emme tiedä tietävämme.
mutta tiedetään silti. sulla on pelkästään valkoisia seiniä, niissä on monta tarinaa, monta tunnetta jotka on puettu väreiksi. vain appelsiinitee on kelvollista nykyään, kun se on ainoa jonka sävy sopii sun päiväpeittoon. on selvää mihin painan kasvoni. siinä kaulan ja olkapään välillä on kuoppa, johon pääni kuuluu. appelsiinitee kelpaa, kunnes päiväpeitto valahtaa lattialle. aamulla se on vaniljaa.

torstai 21. tammikuuta 2010

I heart everything and nothing

iho irtoaa kasvoilta.
juoksen puoli matkaa, en voi olla yhtään myöhässä
viime viikolla juuri tähän aikaan jokin veti suuni hymyyn
jännittää, taskussa on jotain joka polttaa iholle asti
tarkistan jokaisen ihmisen, mutta kukaan heistä ei edes vilkaise
olisiko sittenkin pitänyt odottaa vielä puoli tuntia
kotona odottaa rypistyneet omenat
postilaatikko on kai täynnä postia,
mutta sinne asti ei jaksa kävellä
katson peiliin ja katson itseäni ja
yhtäkkiä huomaan, ettei minussa olekaan mitään

maanantai 18. tammikuuta 2010

Kultaseni,

HYMYILE VAIN MINULLE! ETHÄN KATSO NOITA MUITA ETHÄN! KATSO MINUA SILMIIN INTENSIIVISESTI!

ÄLÄ TARJOA MUILLE JÄÄTELÖÄ, TARJOA MINULLE KAKSI, OSTA MINULLE MANSIKOITA! KAADA MINUT MEREEN!! ÄLÄ KAADA IKINÄ KETÄÄN MUUTA MEREEN ÄLÄKÄ EDES JÄRVEEN! JOS ON TALVI NIIN KAIRAAT KOKO MEREN VAIKKA SE SATTUISI OLEMAAN ATLANTTI JA ASENNAT SINNE LÄMPÖPUTKET!

SUUTELE MINUA NIIN KUIN PRINSSI (EI LUMIKIN PRINSSI VAAN MINUN UNELMIENI PRINSSI, SUKELLA UNELMIINI JA OTA SELVÄÄ)! ET SAA ENÄÄ KOSKAAN SUUDELLA KETÄÄN MUUTA EDES JOS JÄTÄT MINUT!!!!!!!!!!!! SINUN TÄYTYY OLLA YKSIN JA SINUN TÄYTYY TUNTEA TUSKAA JOS JÄTÄT MINUT, JA MINÄ LÄHETÄN SINUN POSTILAATIKKOOSI JOKA SAATANAN SUNNUNTAI TORAKOITA VAIKKA MUUTTAISIT SAATANA AUSTRAALIAAAAAAaAN!

ANNA SILMIESI LEVÄTÄ MINUSSA! KATSO MINUA VAIN MINUA MINUA MINUA VARTALONI ON TÄYDELLINEN! SILMISSÄSI MUIDEN VARTALOT EIVÄT OLE MITÄÄN, EIVÄTHÄN RAKAS! MINULLA ON MUO-TO-JA! KATSO NYT! SANO NYT ETTÄ MINÄ OLEN KAUNEIN!! KUN MINÄ SANON ETTÄ VOI KUN OLEN LIHONUT NIIN SANO ETTÄ OI ET TIETENKÄÄN OLE HONEY LUULET VAIN MINUSTA SINÄ OLET AIVAN TÄYDELLINEN!!!!! TÄY DELLLLLL LI NEN

OLEN PRINSESSASI! KIIPEÄISIT HIUKSIANI PITKIN HUONEESEENI, JOS OLISIN TÄHKÄPÄÄ! MUTTA ONNEKSI EN OLE, SILLÄ SEHÄN SATTUISI PÄÄNAHKAANI JA TIES VAIKKA HIUSTUPSUJA IRTOAISI! TAI NO EI TIETENKÄÄN IRTOAISI KUN MINULLA ON NIIN SAIRAAN MAHTAVAT GEENIT! OSTA MINULLE TIARA, JOSSA ON AITO TIMANTTI!!!! JOS SE EI OLE AITO NIIN SUUTUN, KOSKA OLEN NAINEN! MINÄ OLEN NA-I-NE-N JOKA SAA TEHDÄ MITÄ HALUAA-A-A-A!

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Loppuuko maailma mihinkään

taas minua painetaan alaspäin keuhkojen kohdalta
ja minä yritän täyttää pääni jollain, etten huomaisi sitä

minä en tahdo olla kiinni teissä
haluan sanoa, että tämä on viimeinen kerta kun näette minut
sitten lähteä johonkin niin kauas, että saattaa eksyä kartalta
haluan, että teillä on ikävä ja huono olo
minä vain menen tuolla jossain eteenpäin
turhaan huolehtimatta mihin astun

eikä minulla käy mielen vieressäkään ketään
paitsi se yksi, joka nosti kerran katseensa kirjasta
vain katsoakseen minua tai sitten ei
ajattelen enää vain valkoista purkkia resepti kyljessään
vaadin, että antakaa minulle niitä miehiä keskiyön jälkeen

torstai 14. tammikuuta 2010

Axe

joskus on järkyttävä nälkä, eikä missään ole ruokaa moneen tuntiin ja lompakossa on yksi 5-senttinen (miksi sillä ei saa mitään?).

joskus ei vain huomaa tuijottavansa. joskus joku vetävä miespuolinen saattaa hymyillä ja katsoa suoraan silmiin. sellaisina hetkinä sitä ajattelee, että tuollaisilla täytyy olla monta naista, enkä kyllä varmasti ala hymyilemään takaisin.

joskus tuntee itsensä rumaksi ja hiuksensa latteiksi ja värittömiksi ja kasvonsa ei-minkään-näköisiksi. joskus harvoin tajuaa, että joku omasta mielestä juuri sillä hetkellä jumalaisen kaunis ihminen saattaa juuri sillä hetkellä tuntea olevansa aivan kamala. sellaisina hetkinä tulee mieleen mielettömän hienoja ideoita, kuten sellainen, että ihmiset voisivat piilottaa säännöllisesti toistensa laukkuihin ja taskuihin lappuja, joissa lukee jotakin, joka voisi saada toisen hymyilemään.

joskus on vain ajateltava ei-mitään. sellaisina hetkinä tulee yhtäkkiä huomattua joku aivan ilmiselvä fakta, kuten se, että vähintään kolmasosa pojista käyttää deodoranttinaan joko dark temptationia tai touchia.

maanantai 11. tammikuuta 2010

Helpotus

en aio enää istua täällä pehmeässä oranssissa tuolissa koska leuka jumittuu puren hampaita yhteen kurkku on täynnä paksua ilmaa mistä minä tässä hengittäisin tästä lähtien istun pullan ja hajuveden tuoksussa koska minulla on vaahtokarkkeja kaakaossa mielessä ihmiset joita en tunne silmäni kamerana kuvaamassa punaistasinistäoranssiataivasta minä tiedän että jostain tulee joku jota sanoa omakseen monta vuotta niin kauan ettei voi enää erottaa kumpi on kumpi ostan nimipäivinä konvehteja jos kumpikaan ei jaksa imuroida niin sitten ei imuroida jos ei tiedetä syödäänkö kanaa vai jauhelihaa niin eipä syödä kumpaakaan laitetaan rahat vaatteisiin uuteen asuntoon remontoidaan se itse ei osteta mittanauhaa mitataan ikkunalaudan leveys silmillä sellaista minä odotan

torstai 7. tammikuuta 2010

Se mikä on tärkeää

aamu, sininen aamu, lumi ei loista ja bussi on kymmenen minuuttia myöhässä
ehdin nähdä kaikkien katulamppujen sammuvan matkalla kotoa kaupunkiin
mietin, onko niissä automaatti vai painaako joku nappulaa
joka aamu noin kello kahdeksan viisikymmentä
entä sitten kun päivä pitenee?

(hengitän nopeasti niin kylmä ei ehdi pistellä)
odotan ikkunassa jotta näkisin valojen syttyvän uudestaan
ne räpsähtävät päälle rivi kerrallaan, lumi alkaa loistaa, sininen ilta, musta yö
minä en halua nukahtaa etten taas näkisi unta jossa käteni eivät liiku

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Tänään meri on jo jäätynyt

kaikki on ihan kunnossa silloin, kun itkeminen vielä auttaa. mutta kaikki eivät tiedäkään, että se voi tehdä äärettömän heikoksi, yhtä heikoksi kuin lyöty vaimo. kouristaa joka lihaksen vuorollaan kuin myrkytys. ja se että tahtoisi vain kuolla, mutta pelkääkin sitä kaikkein eniten. se hetki, kun ei pysty rajoittamaan tuskaa. ei auta, jos sanotaan, että hengitä, ryhdistäydy, nuku yön yli ja katsotaan aamulla. kun huutaa, niin kukaan ei kuule äänestä että on hätä, ne luulee että se haluaa huomiota koska ei ole saanut sitä tarpeeksi.

saatan olla maailman kaunein
mutta vain siihen saakka, kunnes löytyy joku kauniimpi
minulle saa luvata turvaa, mutta miksi minä luottaisin;
pidithän sinäkin joskus minusta kiinni
ja silitit siitä kohdasta mistä halusin

laulat korvaani siitä, kuinka vuotaisit kuiviin minun vuokseni
ja kuitenkaan merivesi ei ehdi kylmetä,
kun sinä olet jo jatkanut matkaa
minun tilallani joku joka uskoo kauniit valheesi paremmin

haluaisin kovasti nauraa, mutta itkettää liikaa
jos yritän itkeä kaiken pois,
minulta ovatkin kyyneleet lopussa
en enää itkisi sitä että sinä olet sinä ja pois minulta
sitä vain, että päästin
sinut hajottamaan minut palasiksi sisältä
vain ollakseni sinulle tarpeeksi hyvä

viimeisenä lauseenasi
keräät ainoat palaset joista muodostetaan luottamus
piilotat ne olkalaukkuusi ja lähdet menemään

maanantai 4. tammikuuta 2010

Pelkkä lihas

puheet rinnassa roihuavasta rakkaudesta ovat vain mielen sumutusta
sydän on pelkkä lihas, revi se paikaltaan





päivät ovat vieläkin samanlaisia
vaikka sanoitkin viime viikolla sydämesi pamppailevan
aina kun minä tulen lähemmäs

me istutaan niin kuin aina syvennetyssä ikkunassa
varpaat vastakkain katsomassa alas leveälle kadulle
etsimässä harmaasta massasta jotain mikä jäisi mieleen
tänään siellä ajaa kuorma-auto, jonka lavalla on
maasta irroitettu bussipysäkkikatos



sydän on pelkkä lihas

unohda, että sen kautta kiertää veri

repäise se kokonaan irti minun rintalastan alta

se on helppoa, nyrkkisi on sitä paljon suurempi

-----

ICON community.livejournal.com/bella_sol

lauantai 2. tammikuuta 2010

Päivinä jolloin tietää ettei tapahdu mitään

päivinä jolloin tietää ettei tapahdu mitään
sekoitan mysliä niin, ettei yksikään hiutale jää kuivaksi vaan kaikki peittyvät jugurttiin.

olen varma, että kemikaalit jäävät kaappiin ja uneen pääsee laskemalla hitaasti sadasta alaspäin, piirtämällä numerot mieleen. nukahdan ennen kahtakymmentä

luen niin monta sivua kirjasta että silmänpohjiin sattuu
ja sitäkin enemmän

päätän olla laiska ja vietän suihkussa liikaa aikaa, en ajattele paljonko se maksaa vuoden laskussa, meneekö se hukkaan kun afrikassa sitä ei ole kenellekään tarpeeksi

sitten paksu kerros vartalovoidetta olkapäistä nilkkoihin
ensin purkista kädelle, sitten kädestä toiseen käteen, voide litisee
sitten levitys, tuntuu viileältä


päätän kävellä kauppaan
ja ostaa kermavaahtoa kaakaoon

mutta entä jos en jaksakaan vaivata itseäni nousemalla sängyltä?
nukun liian syvää unta keskellä päivää
ja herätessäni huomaan varastaneeni omia yöuniani
hermostun kun yritän laskea,
pääsen tuskin seitsemäänkymmeneenviiteen
kun kellon tikitys alkaa häiritä
otan siitä patterin paikoiltaan

Kumpi?

Tytär vai nainen
alkoholin nostattama lämpö
korvissa asti
siellä ei ole muuta
vain svengaavat soinnut
ne painuvat ohimoihin
ikuisia läiskiä

Katumus vai ylpeys
saatte uneksia mistä tahdotte,
mutta lämpökin haihtuu

se vasta haihtuukin,
lähtee korvan alta
kuin miehen tuoksu.

Miehen vai pojan?