kuinka syvään voi vetää lokakuun ilmaa sisälleen
niin kauanko, että on itse samaa ainetta
kun tulee ajatelleeksi, ettei mikään kuulu mihinkään
ettei ole väliä millään, kaikki tapahtuu jonkun vuoksi muttei minkään
silloin valuu painavana kohti pohjaa, ei heti mutta vähitellen
olemiseen uppoaa kuin kosteaan sieneen ja tukehtuu
tähän aikaan ilma on sumua ja siksi kaikki on puoliksi peitossa
minä yritän takertua siihen kaikilla sormillani
yritän yritän
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
ihastuin tapaasi kirjoittaa. ankkuroidun lukijaksesi.
VastaaPoista