hänen kahvinkeittimestään ei kuulu pienintäkään ääntä. kahvin näkee tippuvan, mutta ääntä ei kuule. se tekee levottomaksi.
"du e gräddskum
inne min mun",
hän kuiskaa ja sydämeni sulaa ja siksi unohdamme juoda kahvit.
meidän täytyy nukkua vielä ainakin yksi yö sohvalla, koska sänky on edelleen matkalla takaisin afrikasta. itse asiassa toivon, ettei se tulisi ollenkaan perille. silloin hänen olisi hengitettävä iholleni joka yö.
joskus aamuöisin, kun minä nukun, hän herää kirjoittamaan puhtaaksi kirjoituskoneellaan ulkoministeriön toimintasuunnitelmia. puoli yhdeksältä hän on valmis. sitten hän tulee takaisin nukkumaan ja pian minä herään. juon kylmän kahvin ja katson millainen sää on tänään. sitten katselen hänen ripsiään (ne liikkuvat kun hän näkee unta) ja kuiskaan ilmaan "min älskling"
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti